Lääkärikäynti on ohitse ja olo on helpottunut. Lääkäri oli nimittäin tyytyväinen hoitovasteeseen ja sain vahvistusta omallekin ajatukselleni, että parempaan suuntaan ollaan menossa. Verikokeet näyttivät hyviä arvoja, hemoglobiiniani jopa ihasteli. Heinäkuun lopussa tehdään seuraava tietokonetomografia, jossa sitten näkyy miten lääke on oikeasti vaikuttanut suurentuneisiin imusolmukkeisiin. Nyt sitten sain kysyttyä, minkä kokoisia ne oikein olivat siinä huhtikuisessa kuvauksessa, ja pieniähän ne, sijaitsivat ylävatsalla välikarsinassa. Ja kasvainten määräkin oli kohtuullinen.
Lääkettä, Sutent, jatketaan neljän viikon kuureina, viikon tauolla. Mitään sivuvaikutusten lievenemistä lääkäri ei mennyt lupailemaan, joten rasvapurkin kanssa on eleltävä ja suun limakalvot voivat ärtyä uudelleen. Lääkkeen kanssa joudun elämään, annostusta voidaan pienentää, jos kasvaimet pienenevät. Verenpainelääkeresepti on varalla, nyt lukemat ovat olleet taas kohtuullisempia. 170/100 -arvoilla sitten lääkitys päälle. Niitäkin toukokuussa näkyi.
Töihinmeno olisi suuri toiveeni. Seuraava lääkäri on 5.8. Silloin sitten arvioidaan sairasloman tarve. Hassua näin kesän alussa toivoa töihinpaluuta, nyt se on oikeasti töihin pääsemistä. Jotkut haaveilevat töissä lomasta, minä haaveilen lomalla töistä. Sormenpäät pitäisi saada kuntoon, että ne kestäisivät normaalit hommat. Ikinä ennen en ole tajunnut kuinka kuivia esim. paperit ovat, vaikkapa kirjojen lehdet. Nyt sitten pitäisi saada moderni Smart Board luokkaan, tai edes tietokone dokumenttiprojektikameralla huterasti toimivan piirtoheittimen ja taulun tilalle!?
Kesän koordinaatit on naulattu kiinni: labratutkimuspäivät ja tt-kuvaus heinäkuussa. Lääkäri sitten elokuun alussa. Niiden mukaan suunnitellaan muut menot ja pidetään ajatuksissa se, että eletään oirehdinnan mukaan. Tavallista elämää niin paljon kuin mahdollista!