Ehkä tämän päivän kulkua kuvaa löytämäni runo parhaiten. Vaikka suu edelleen on tervehtymässä, nenäkin vähemmän kipeä ja ruokakin on maistunut paremmin. Kotoa uloskin sen nenäni kuljetin. Koko perhe koolla, syyslomaa ilmassa. Mutta silti:

Unohdin vetää kelloni illalla

ja aamulla itseni.

Koko päivän,

harmaan,

tuijotimme toisiamme

nollavireessä molemmat.

(Olavi Ingman)