Eilinen meni hyvän aamupäivän jälkeen ihan kuumehuuruissa. 38 on raja, josta pitää hankkiutua hoitoon ja kummasti se aina sitä lähesyessä lääkkeillä aleni. Hikoilut ja vilunpuistatukset kyllä tulivat tutuiksi ja ilta oli selviytymistä hetkestä toiseen. Vatsaan on tainnut kertyä uudelleen nestettä kun en jaksa tässä koneella enempää istuksia. Odottelen, josko kuume lähti jo kokonaan, toivon sitä. Vastailla en nyt jaksa erikseen mihinkään. Enkä lukea eikä televisiota, vain sulkea silmät ja olla ihan hiljaa ja toivoa ettei mihinkään koske.
torstai, 18. maaliskuu 2010