Eilen hanskat heiluivat puutarhassa ja juttukaveria piisasi. Zasukin sai omat seuralaisensa, mistä uuvahti täysin. Jos yksi koiran ikävuosi vastaa 7 ihmisvuotta niin koiraherramme on ensi viikolla sitten seitsemänkymppinen. Ei ihme, että hieman kangistuu kun pallon perässä juoksee. Tai sitten se on niin tottunut tähän hitaan emännän tahtiin, että kunto on vallan rapistunut.

Mutta hanskat käsissä työkaverini loihtivat kesäkukilla väriä puutarhaan. Olipa ihanaa. Sekä tapaaminen että lopputulos. Enkä ihan malttanut leikkiä itse hienoa rouvaa, jolla on palveluskunta, vaan pikkuisen koskin itsekin kasveihin ja ruukkuihin. Suojahanskat oli käytössä kyllä, mutta silti illalla huomasin, että useampi sormenpää on auki. Tämähän oli odotettavissa oleva lääkkeen sivuvaikutus, mutta juuri nyt en sitä olisi halunnut. Hanskoja olen käytellyt ahkerasti kyllä muutenkin sillä sormet ovat enteilleet tätä, juuri sain isommat, joiden sisään mahtuu puuvillainen aluskäsine. Niitä käytin yöllä että sain rasvan pysymään. Hanskat joudun nyt pitämään arsenaalissani.

Tänään sitten labrakäynnillä jouduin pesemään käsiä ja se sattui! Onneksi oli rasvaa mukana. Ylioppilaspojan piti lähteä kuskiksi, mutta sitten aamulla oli kirkkaana mielessä ajatus, että minähän ajan tuollaisen matkan itse kuten ennenkin. Ja niin siinä kävi. Ensimmäisen kerran sitten hiihtoloman ajoin itse autoa. Pikkuhiljaa otan haltuuni omaa elämääni. Valtaan takaisin asioita, joita en ole sairastaessani tehnyt. Vierastin sanaa toipilas, jota tarjotiin joku aika sitten, mielestäni olin sairas. Mutta tuo toipilas sanana on alkanut miellyttää ja tasan sellaiseksi tunnenkin tänään itseni. Minä toivun tästä koettelemuksesta.

Rakkaat ihmiset antavat käsiään minun käyttööni. Kiitos eilisestä, ja huomenna saapuvat uudet enkelit. Olen saanut valtavasti apua nyt juhlien järjestämiseen, olen tosi kiitollinen. Avun antaminen on jotenkin hyvin kristillistä. Vastaanottajan puolella oleminen on hieman monimutkaisempaa. Kristinuskon ajatus siitä, että lähimmäisen kautta näkyy Jumalan rakkaus ja huolenpito, tuntuu hyvin todelta. Joidenkin teot voivat olla kortin tai muun viestin kirjoittamista, lahjan tuomista, vierellä olemista. Jo sekin että tulee meidän sohvalle minua kuuntelemaan on iso teko. Vaikka nyt suojahansikkaiden käyttäjänä tietysti se, että vetisemmät ja multaisammat hommat hoitelee jonkun toisen kädet, on myös merkityksellistä.